Mitä eroa on tenniskyynärpäällä ja golfkyynärpäällä?
Ero tenniskyynärpään ja golfkyynärpään välillä on pääasiassa siinä, missä kohdassa kyynärpäätä kipu tuntuu. Tenniskyynärpää aiheuttaa yleensä kipua ulkosivulla, kun taas golfkyynärpää tuntuu tavallisesti sisäsivulla.
Molemmat ovat kyynärpään lähellä olevien jänteiden rasitusvammoja, joita esiintyy paljon useammin pelikenttien ulkopuolella kuin niillä. Raskas työ, toistuvat ranteen liikkeet, voimaharjoittelu ja pitkäaikainen työkalujen käyttö ovat yleisiä syitä. Vaivat kehittyvät usein vähitellen. Siksi kivun yhdistäminen yksittäiseen liikkeeseen tai tapahtumaan voi olla vaikeaa. Kun tiedät, missä kohtaa kipu tuntuu ja mitkä aktiviteetit laukaisevat sen, on tiloja helpompi erottaa toisistaan.
Kivun sijainti antaa tärkeän vihjeen
Tenniskyynärpää tunnetaan myös nimellä lateraalinen epikondylalgia. Kipu tuntuu kyynärpään ulkosivun luun kohdalla, johon useat ranteen ojentajalihakset kiinnittyvät. Se voi aiheuttaa kipua nostaessasi jotakin suorin käsin, kääntäessäsi jäykkää avainta, käyttäessäsi tietokoneen hiirtä tai tarttuessasi mailaan. Kannun tyhjentäminen tai kauppakassin kantaminen voi myös laukaista vaivat. Tenniskyynärpään tyypillisiä oireita ovat arkuus kyynärpään ulkosivulla, heikentynyt puristusvoima ja kipu, kun rannetta ojennetaan taaksepäin vastusta vasten. Särky voi säteillä jonkin verran kyynärvarteen, mutta se ei yleensä tunnu itse kädessä.
Kun kyseessä on golfkyynärpää, eli mediaalinen epikondylalgia, arkuus tuntuu sen sijaan kyynärpään sisäsivulla. Sinne kiinnittyvät lihakset, jotka koukistavat rannetta ja auttavat kyynärvarren kiertämisessä. Kipu voi tuntua rannetta koukistaessa, työkalusta kovaa kiinni pitäessä, kiipeillessä, heittäessä tai kuntosalilla vetoliikkeitä tehdessä. Myös puutyöt, puutarhanhoito ja muut toistuvat tarttumisliikkeet voivat kuormittaa aluetta.
Nimet eivät siis kerro siitä, kuka vaivasta kärsii, vaan siitä, mitkä jänteiden kiinnityskohdat ovat ärtyneet kuormituksesta. Kipu voi tuntua myös kyynärpään molemmin puolin, vaikka se onkin harvinaisempaa.
Syyt ja omahoito ovat samankaltaisia
Sekä tenniskyynärpää että golfkyynärpää syntyvät usein silloin, kun kuormitus on kasvanut nopeammin kuin kudos on ehtinyt tottua siihen. Kyse voi olla useammista harjoituksista, suuremmista painoista, uudesta työtehtävästä tai useista tunneista samankaltaista liikettä. Vaivat eivät välttämättä johdu tulehduksesta. Usein kyse on pikemminkin muutoksista jänteen kyvyssä sietää kuormitusta.
Ensimmäinen askel on yleensä vähentää tai muuttaa niitä aktiviteetteja, jotka selvästi lisäävät kipua. Täydellinen lepo pitkän aikaa on harvoin tarpeen. Hallittu liike ja asteittainen voimaharjoittelu kyynärvarrelle ovat usein kuntoutuksen keskeisiä osia, joissa tavoitteena on opettaa jänne vähitellen sietämään kuormitusta uudelleen.
Tenniskyynärpään kohdalla harjoitukset kohdistuvat pääasiassa rannetta ojentaviin lihaksiin.
Golfkyynärpään kohdalla painopiste on enemmän rannetta koukistavissa ja kyynärvartta kiertävissä lihaksissa.
Kyynärpääpanta antaa kohdistettua painetta aivan kyynärpään alapuolelle ja voi keventää jännekiinnitystä työn ja aktiivisuuden aikana.
Kompression antava kyynärtuki ympäröi nivelen ja antaa tukea laajemmalle alueelle.
Tuen tarkoituksena on auttaa vähentämään kipua ja helpottaa aktiivisena pysymistä. Se, mikä tyyppi sopii parhaiten, riippuu siitä, missä arkuus tuntuu ja miten kuormitat kättä.
Rehaboteketilta löydät kyynärtukia tunnetuilta tuotemerkeiltä, ja voit saada henkilökohtaista neuvontaa laillistetulta fysioterapeutiltamme ennen valintaasi. Tuki on täydennys harjoittelulle, joka on kuntoutuksen ydin.
Kivun syytä ei voi aina päätellä pelkästään sen sijainnin perusteella. Niskan tai kyynärpään hermopinteet, nivelvaivat ja muut vammat voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Sormien puutuminen liittyy toisinaan kyynärpään alueen hermoärsytykseen, eikä se ole tyypillinen merkki pelkästä golfkyynärpäästä. Hakeudu hoitoon, jos vaivat alkoivat kaatumisen tai iskun seurauksena, jos kyynärpää on selvästi turvonnut, punoittava tai kuumottava, tai jos sinulla on kuumetta.
Arviointi on perusteltua myös silloin, jos esiintyy selvää heikkoutta, puutumista, lukkiutumista tai kipua, joka ei vähene kuormituksen muuttamisesta huolimatta. Fysioterapeutti tai lääkäri voi tutkia voimasi, liikkuvuutesi, tuntoaistisi sekä sen, mitkä liikkeet aiheuttavat kipua.
Kuntoutuksen aikana lievä arkuus voi olla hyväksyttävää, mutta voimakkaasti lisääntyvä kipu on merkki siitä, että kuormitusta on vähennettävä. Voit säätää painoa, toistojen määrää ja otteen voimakkuutta erikseen. Lisää kuormitusta sen jälkeen asteittain, kun harjoitukset eivät aiheuta selkeää oireiden lisääntymistä seuraavan vuorokauden aikana.
Laillistettujen fysioterapeuttien tarkastama
Laillistetut fysioterapeuttimme ovat tarkastaneet tämän artikkelin osana Rehaboteketin laatuprosessia. Tarkastus varmistaa, että sisältö on selkeää, lääketieteellisesti oikeaa ja perustuu ajantasaiseen tietoon kuntoutuksesta ja ortopedisista apuvälineistä. Lue lisää laillistetuista fysioterapeuteistamme.
Rehaboteketissä annettu neuvonta ei korvaa lääkärin arviointia. Äkillisen, lisääntyvän tai pitkäaikaisen kivun tapauksessa ota yhteys terveydenhuoltoon.
